"Diversity has made us great, but some things should be left American, in English." : A case study on constructing language ideologies and moral panic online

Pro gradu -tutkielmani koskee Coca-Cola Companyn monikielisen mainoksen Yhdysvalloissa saamaa vastaanottoa 2014, ja aineistona on Coca-Colan verkkosivuille mainosta koskevan uutisen alle lähetetyt 318 kommenttia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kieli-ideologioita kommenteissa tuotetaan, miten nämä kieli-ideologiat rakennetaan, ja liittyykö aineistosta tunnistettuihin kieli-ideologioihin moraalisen paniikin tunnuspiirteitä. Kieleen liittyvää moraalista paniikkia on tutkittu vain vähän, eikä sitä ole aiemmin yhdistetty kieli-ideologioiden tutkimukseen. Tutkimuksen relevanssia lisää se, että aineisto on tuotettu verkossa, jossa ideologioita voi nykyään viestiä lähes rajattomalle yleisölle nopeasti ja helposti. Tutkimuksen ensimmäisessä teorialuvussa esitellään Yhdysvaltain kielitilannetta huomioiden erityisesti maahanmuuton vaikutukset sekä maan kielipolitiikka. Toisessa osiossa perehdytään ideologian ja kieli-ideologian käsitteiden määrittelyyn Kathryn A. Woolardin yhteenvetojen mukaisesti, ja kolmas osio avaa moraalisen paniikin käsitettä ja tutkimusta niin sosiologiassa kuin kielitieteessä. Tämä osio nojaa vahvasti Stanley Cohenin määrittelemiin moraalisen paniikin tunnuspiirteisiin. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen analyysi, jonka ensimmäisessä vaiheessa aineistosta etsitään Woolardin esittelemiä ideologian tunnuspiirteitä: subjektiivisuus ja ideat, sosiaalisen aseman vahvistaminen, pyrkimys epäsymmetrisiin valtasuhteisiin sekä tiedon vääristäminen. Toisessa vaiheessa aineistosta etsitään Cohenin kuvaamia moraalisen paniikin tunnuspiirteitä: liioittelu ja vääristely, ennustaminen sekä symbolien käyttö. Tutkimuksen perusteella aineisto ilmentää sekä monikielistä että yksikielistä ideologiaa, mutta Woolardin ideologian tunnuspiirteet painottuvat näissä eri tavoin. Sekä monikielistä että yksikielistä ideologiaa on rakennettu nojaten subjektiivisiin lausuntoihin, mutta vain yksikielistä ideologiaa puolustavat kommentit sisälsivät tiedon vääristämistä. Yleisimmin molemmat kieli-ideologiat kuitenkin ilmensivät sosiaalisen ja valta-aseman kontrollia tai sen tavoittelua. Toisen osion tulokset osoittavat, että moraalisen paniikin tunnuspiirteitä ilmenee vain käytetyn aineiston yksikielistä ideologiaa edustaneissa kommenteissa. Koska aineisto on verrattain pieni, eivätkä tutkimusmenetelmät sisältäneet esimerkiksi tarkentavia haastatteluita, ei kummankaan vaiheen tuloksia voi yleistää. Tutkimus kuitenkin toimii hyvin keskustelun avaajana uudella tutkimusalueella ja tuottaa tietoa jatkotutkimusta varten